Atmosmare - säätiö pyrkii toteuttamaan mittavan tutkimus- ja testiohjelman Jäämerellä tulevien vuosien aikana. Tarkoituksena on paikata nykytutkimuksen aukkoja sekä testata uusia menetelmiä, joilla Jäämeren sulamista ja lämpenemistä pyritään hidastamaan. 

Jäämeren sulamisella voi olla dramaattisia vaikutuksia. 

Lämpeneminen kiihtyy, kun jään ja lumen heijastava vaikutus vähenee. 

Metaanin vapautuminen ilmakehään kiihtyy lämpenemisen seurauksena ja lämmittää ilmastoa entisestään. 

Mutta myös äkillisiä muutoksia voi tapahtua. Lämpeneminen voi mahdollisesti laukaista merenpohjan rinteillä maanvyörymiä. Mikäli Jäämeri on tulevaisuudessa kesäisin vapaa jäistä, mahdollistaa se alueen lämpötilan nousun entistä korkeammalle ja lisää luonnonmullistusten riskiä ja kiihdyttää metaanin vapautumista ilmakehään. Näiden äkillisten tapahtumien todennäköisyyttä ei kuitenkaan tunneta tarkasti.

Atmosmare -säätiön toimet pyrkivät osaltaan arvioimaan näiden riskien toteutumista samalla kun pyrimme estämään sellaisten olosuhteiden muodostumisen, jossa nämä tapahtumat ovat mahdollisia.

Kokeiltavia toimenpiteitä ovat mm. jään pinta-alan kasvattaminen syksyn ja talven aikana. Meillä on siihen muutamia lupaavia menetelmiä, joiden toimivuutta täytyy toki ensin testata pienemmässä mittakaavassa. Julkisuudessa on käyty keskustelua mm. ns. pilvilaivoista, jotka äärimmäisen pienijakoisen vesisumun avulla muokkaisivat merten yllä olevista pilvistä valkoisempia ja siten paremmin lämpöä heijastavia. Tämän projektin toteutuminen on kuitenkin vielä pitkällisen selvitystyön takana. Ja mikäli hanke etenee, testataan sitä ensi pienessä mittakaavassa, jotta saadaan käsitys menetelmän toimivuudesta. Muitakin potentiaalisia menetelmiä tutkitaan.

Yhteistä kaikille suunnitteilla oleville koejärjestelyille on niiden riskittömyys ja se, että toimenpiteiden vaikutukset eivät olisi pysyviä. 

Mikäli ilmastonmuutoksen kimppuun käydään tällaisin teknisin ratkaisuin (eng. geoengineering), on syytä pitää jatkuvasti mielessä, ettei se poista tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjen vähentäminen on joka tapauksessa ensisijainen tavoite. Ilmakehän kohoavalla hiilidioksidipitoisuudella on lämpenemisen lisäksi muitakin haitallisia vaikutuksia, kuten meriveden happamoituminen. 

Ilmastoon vaikuttavia tekniikoita olisi tarkoitus käyttää vain, mikäli se tulee välttämättömäksi, eli jos tilannetta ei saada kuriin päästövähennysten avulla. Kyseessä on siis varautuminen mahdollisesti vastaan tuleviin riskeihin.

 

Meriveden lämpeneminen näyttää lisänneen metaanin vapautumista alueella. 

Aiheesta lisää: 

 

Alueella ei enää ole paljon paksua monivuotista jäätä, jonka sulaminen olisi hitaamnpaa. Talven aikana muodostuva jää ei ehdi kerätä riittävästi paksuutta ja sulaakin kesällä nopeasti. Päivittäistä tilannetta voi seurata sivuilla: http://nsidc.org/arcticseaicenews/