Tammentaimet ovat kasvaneet hyvin kesän 2011 aikana

 

Säätiön kevätkokous pidettiin Korkeasaaressa 27.4.

 

 

2010 näyttää olleen mitatun historian lämpöisin vuosi (NASA) http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/

 

Maapallolle kertyy jatkuvasti enemmän lämpöä, kuin täältä poistuu. Tämä voidaan osoittaa lukuisilla eri tavoilla. Satelliittimittaukset osoittavat tämän, mannerjäätiköiden sulaminen on jatkunut, meret ovat edelleen lämmenneet jne.  Maapallolle kertyvä lämpö ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti ja vaikka ilmastonmuutoksen eteneminen on väistämätön tosiasia nykyisillä kasvihuonekaasupitoisuuksilla, on paikallisten vaikutusten arvioiminen vaikeampaa. Tiedämme siis, että lämpö kertyy, mutta saatamme kokea yllätyksiä sen suhteen, miten tuo lämpöenergia ilmenee. 

Kuluva ja edellinen talvi ovat varmasti tulleet yllätyksenä monille ilmatieteilijöille. Lämmön jakautuminen on ollut poikkeuksellista. Mm. Jäämerellä, Kanadassa ja Grönlannissa on ollut huomattavasti tavallista lämpimämpää samalla kun Euroopassa on ollut hyvin kylmää. Kokonaisuudessaan maapallon lämpötila on kuitenkin jatkuvasti pysytellyt reilusti pitkänajan keskiarvojen yläpuolella. 

 

Ilmastonmuutos tulee jatkossa aiheuttamaan vielä paljon suurempia yllätyksiä. Olisi erittäin yllättävää, jos lämpeneminen jatkuisi tasaisesti ja tasapuolisesti eri maailmankolkissa. 

 

Vuoden 2011 alkaessa Atmosmare -säätiö jatkaa työtään ratkaisujen löytämiseksi. Pyrimme tuomaan merenkulun yllättäviä ilmastovaikutuksia vahvemmin esille. Selvitämme myös merten rautalannoitusten mahdollisuuksia hiilidioksidin sitomisessa. 

Istutamme puita myös vuonna 2011. Paikkoina ovat edelleen Lieto, mutta todennäköisesti myös muut kohteet tulevana kesänä.

 

 

 

 

 

 

Hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa reagoidessaan meriveden kanssa. Ilmakehän jatkuvasti kasvava hiilidioksidipitoisuus johtaa näin meriveden happamoitumiseen. Kun vesi happamoituu riittävästi monien eläinten kalkkikuoret alkavat liueta. Tämän lisäksi veden happamoituminen vaikuttaa myös yleisesti eläinten elintoimintoihin. Mm. kasvu ja lisääntymiskyky voivat kärsiä. 

 

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa sitoutuu sitä jatkuvasti lisää meriin. Meriveteen päätyy arviolta 30 miljoonaa tonnia lisää hiilidioksidia joka päivä. Ilman merten kykyä sitoa itseensä hiilidioksidia ilmakehän pitoisuudet olisivat huomattavasti nykyistä korkeammat.

 

 

Tutkimusten mukaan Tyynenmeren ylimmän sadan metrin happamuus on noussut 6 % viimeisten 15 vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti merten pintakerroksen pH on happamoitunut 0,12 yksiköllä teollisen vallankumouksen jälkeen. 0,12 yksikön muutos ei vaikuta lukuna paljolta, mutta koska kyseessä on logaritminen asteikko, tarkoittaa tämä 30% lisäystä happamuudessa. 

 

Merten happamuudessa ei ole tapahtunut näin nopeita muutoksia miljooniin vuosiin. Paleontologisten tutkimusten mukaan vastaavat muutokset ovat aiemmin aiheuttaneet joukkotuhoja merieliöstölle. Noin 250 miljoonaa vuotta sitten valtavat tulivuorenpurkaukset ja metaanin vapautuminen lähes kaksinkertaistivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden hävittäen yli 90% merten eläinlajeista. 

 

Mikäli päästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee 500 ppm:ään vuoteen 2050 ja 800 ppm:ään vuoteen 2100 mennessä. Merten pintakerroksen pH voi tällöin pudota tasolle 7,8-7,7 eli happamuus voi kasvaa 150 %.

 

 

Jotkin merten otuksista ovat hyvin herkkiä happamuuden muutoksille. Esim. Kalifornian rannikkovesissä esiintyvä hankajalkaisen kuolleisuus vain 0,2 yksikköä happamammassa vedessä oli 50%. Kyseinen laji on monen arvokkaan kalalajin ravintoa. Kalat itsessään eivät ole kovin herkkiä happamuuden muutoksille, mutta niiden ravinto voi olla. 

 

Näyttää siltä, että nyt käynnissä oleva merten happamuuden muutos on 100 kertaa nopeampaa kuin viimeisen tuhannen vuoden aikana. Jatkuessaan merten happamoituminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia ravintoketjulle ja myös vaarantaa ihmisten hyödyntämiä lajeja. 

 

Merten happamoitumisen kannalta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei saisi ylittää 450 ppm:ää ja tulisi vakiinnuttaa suunnilleen tasolle 350 ppm. 

 

Lähde: Scientific American, Elokuu 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmastonmuutos on aiheuttamassa peruuttamattomia muutoksia, jotka uhkaavat ihmisen ja luonnon hyvinvointia sekä koko maapallon tulevaisuutta. Meillä on kuitenkin vielä aikaa toimia pahimpien ongelmien välttämiseksi. Siihen tavitaan kyllä paljon työtä, erityisesti niiltä jotka ymmärtävät asian vakavuuden.

 

 

Vuonna 2008 perustettu Atmosmare -säätiö toimii sen puolesta, että maapallo pysyisi jatkossakin elinkelpoisena. Etsimme ja kokeilemme menetelmiä, jotka voivat auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen. Suurien tavoitteiden toteutuminen vaatii kuitenkin aikaa ja resursseja. Olemme käynnistäneet myös pienimuotoisia ja nopeammin toteutettavissa olevia hankkeita, joihin kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.

 

 

 

Säätiön peruspääoman on lahjoittanut Aura Mare -konserni, johon kuuluu mm. laivanvarustamo Meriaura Oy. 

 

 

 

Työhömme on varattu merkittäviä resursseja, mutta emme selviä koko urakasta yksin. 

 

Toivotamme kaikki asiasta kiinnostuneet tahot mukaan tukemaan ja kehittämään toimintaamme. 

 

 

 

Vaikka Atmosmare toimii erityisesti ilmastoasioiden parissa, on syytä korostaa myös perinteisen ympäristönsuojelun merkitystä. Hyvinvoiva ympäristö kokonaisuudessaan on myös ihmisten hyvinvoinnin edellytys.

 

 

 

Terveisin,

 

 

 

Esko Pettay

 

Atmosmare-säätiö

 

www.atmosmare.com

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Otamme vastaan lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. Kaikki lahjoitetut varat käytetään Atmosmaren toimintaan.

 

 

 

Lahjoitukset voi osoittaa seuraavalle tilille 174430-730

 

Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme lisää.

 

Lisätietoja Esko Pettaylta 

 

esko.pettay@atmosmare.com

 

tai kotivisuiltamme www.atmosmare.fi / www.atmosmare.com

 

 

 

 

Kesän säät ovat toistaiseksi suosineet istutuksia ja tammet ovat lähteneet hyvin kasvuun. Myyrätuhojakaan ei ole ollut havaittavissa.